Miten rakennetaan voittava joukkue?

Mikä yhdistää kahta hyvää, menestyksenjanoista espoolaisjoukkuetta, jotka ovat täysin eri toimialoilla – toinen toimistossa, toinen jäällä?

Unelmat, halu menestyä, tavoitteellisuus ja jatkuva parantaminen nyt ainakin. Yhdessä pelaaminen, yhdessä kehittyminen. Hyvä joukkue on hyvä joukkue riippumatta toimialasta tai lajista. Joukkue on yhtä kuin sen jäsenten summa.

Mutta miten sellainen joukkue rakennetaan? Liike-elämä ja urheilu perustuvat erilaiseen lainalaisuuteen: toiminta on erilaista. Yritystoiminnassa harvoin on sellaista hetkeä, johon kaikki tiivistyy. Arki on tasalaatuista, jatkuvaa tekemistä. Jääkiekkojoukkueen arkea rytmittävät ottelut ja kaiken tekemisen tiivistyminen yllättävän lyhyeen hetkeen, jossa mitataan päivän suorituskyky. Silti yhdistäviä tekijöitä on paljon.

”Voittava joukkue rakennetaan yhteisen päämäärän ympärille”, kuten jääkiekkojoukkue Kiekko-Espoon urheilutoimenjohtaja Kim Hirschovits muotoilee asian.

”Meidän joukkueessa me halutaan menestyä ja sitä kautta pyritään löytämään sellaisia pelaajia, sellaisia toimihenkilöitä, joilla on kovat tavoitteet itselläkin ja halu kehittyä ja mennä pitkälle.”

Joukkueen rakentaminen edellyttääkin toimialasta riippumatta ihmisiä, jotka jakavat tavoitteet ja haluavat kehittyä. Ihmisiä, jotka toteuttavat arjessa niitä rutiineita ja toistoja, jotka vievät kohti tavoitetta. Jääkiekkojoukkue rakentuu kulttuurin ympärille – aivan siinä missä mikä tahansa organisaatio.

Kiekko-Espoon hyökkääjä Oskari Lemetyinen kuvaa joukkueensa tekemisen perustuvan avoimuuden ja positiivisuuden kautta tekemiseen. Ilmapiiriin, jossa jokainen voi sanoa, jos jokin asia painaa mieltä tai jotain voitaisiin tehdä toisella tavalla.

Otaverkossa tämä näkyy avoimuuteen ja luottamukseen perustuvana kulttuurina ja pyrkimyksenä jatkuvaan parantamiseen. Siihen, että arjessakin on aikaa pysähtyä ja miettiä, miten voisimme tehdä asioita paremmin, poistaa hukkaa ja lisätä asiakasarvoa.

Mutta aivan kuten jääkiekkojoukkueessa, myös IT-alan palvelutalossa kaikki lähtee siitä, että joukkueella on oma merkityksensä ja päämäärä, johon sen jäsenet tähtäävät. Eli kuten Otaverkon asiakkuusjohtaja Janne Pihlajamäki sanoo:

”Hyvä joukkue on sellainen, jossa kaikki jakavat saman vision, se on merkityksellinen ja kaikki sitoutuvat siihen.”

Otaverkossa joukkuetta rakennetaankin sen jäsenten jakamien merkityksellisten asioiden ympärille. Kiekko-Espoo pyrkii saamaan riveihinsä korkealle tavoitteensa asettavia pelaajia ja toimihenkilöitä, jotka jakavat samat tavoitteet ja kehityshalun. Otaverkko puolestaan selvittää säännöllisesti kaikille merkitykselliset asiat, sen mikä yhdistää jokaista otaverkkolaista.

Otaverkkolaisille merkityksellisistä asioista otetaan viisi kaikkein eniten yhdistävää, suurimmalle osalle yhteisiä olevaa asiaa. Tällä hetkellä niihin kuuluvat esimerkiksi oikeudenmukainen palkka ja luontoisedut, omia kiinnostuksia vastaavat kehitysmahdollisuudet sekä työympäristö, jossa voi olla oma itsensä. Näitä käytetään rekrytoinnissa. Työnhakijoiden kanssa käydään avoimia ja luottamuksellisia keskusteluita siitä, miten nämä tekijät resonoivat ja miten työnhakija odottaa näiden näkyvän arjessa.

Kaikkien jakamien merkityksellisten asioiden toteutumista arjessa seurataan kyselyin ja johtaminen pohjaa vahvasti niihin. Esimerkiksi työympäristö, jossa voi olla oma itsensä on yksi tärkeimpiä johtamisen lähtökohtia. Sillä lisäyksellä, että kunhan kunnioittaa muiden oikeutta samaan. Merkityksellisten asioiden lisäksi arvot ovat se, jonka pohjalta osaajamme voivat tehdä päätöksiä työssä.

Aivan kuten jääkiekossa, myös IT-palvelutalon arjessa on paljon yksinäisiä hetkiä joukkuepelistä huolimatta. Vaikka ympärillä on joukkue, jonka tukeen ja yhteispeliin voi luottaa, joutuu arjessa tekemään paljon pieniä päätöksiä vaihtelevissa päätöksenteko-olosuhteissa. Laukaisenko itse, syötänkö, kenelle? Otaverkon asiantuntijoille arvot antavat pohjan päätöksille. Kun päätös on arvojen mukainen, on päätös yleensä oikea.

Ja aivan kuten jääkiekkojoukkueessa, yksi tärkeimpiä arvojamme on ”Ota huomioon”. Se tarkoittaa muun muassa sitä, ettei ketään jätetä yksin – ja toisaalta kukaan ei jättäydy yksin. Vain yhdessä on mahdollista menestyä, työelämä tai joukkuepeli ei voi rakentua yksittäisten sankareiden saavutusten ympärille. Ainoastaan yhteiseen tekemiseen perustuva peli kantaa pitkällä aikavälillä.

Jos alkanut yhteistyö Kiekko-Espoon kanssa ja siihen liittyneet keskustelut ovat jotain Otaverkolle opettaneet, niin sen, että eipä sillä toimialalla, järjestäytymisen muodolla tai peliareenalla niin eroa ole. Inhimillinen, sosiaalinen yhteistyö on kautta historian perustunut siihen, että ihmiset muodostavat yhteisöjä, heimoja, klaaneja, joukkueita ja tiimejä. Luoneet tilaa yhteistyölle, tutkineet maailmaa ja tavoitelleet jotain yksilöä suurempaa.

Kiitos, Kiekko-Espoo, että saamme olla osa tarinaanne ja tehdä kanssanne unelmista totta! Kuten niin hyvin sanotte: ”Jos haluat edetä nopeasti, etene yksin. Jos haluat edetä pitkälle, etene yhdessä.” Siitä tässä on kyse, toinen toistemme sparraamisesta ja tuesta.

Kohti menestystä, Espoo!