Sipulia, ilmaisia lounaita ja vaihtuvuutta

Otaverkon jengi kokoontui ravintola Sipuliin perjantaina 6.5. Kyseessä oli ensimmäinen läsnätyöhyvinvointipäivä koko korona-aikana. Meillä on ollut tavanomaista suurempi vaihtuvuus ja usea uusi osaaja on aloittanut etäaikana. Siksi osa porukkaa pääsikin vasta nyt ensimmäistä kertaa tapaamaan toisiaan.

Tarve läsnätapahtumalle oli todellakin aito. Teimme viime syksynä yhtiön historian suurimman organisaatiouudistuksen. Samalla aloimme viedä kulttuuriamme entistä tavoitteellisempaan ja autonomisempaan suuntaan. Ei meillä enää vuosikausiin ole mikromanageerausta ollut, mutta tiettyjä pullonkauloja päätöksenteossa on ollut.

Syksyn uudistuksessa hajotimme kuusi teknologioihin pohjautunutta tiimiä ja yhdistimme ne kahdeksi moniammatilliseksi tiimiksi. Samalla veimme päätösvaltaa lähemmäs asiakasrajapintaa ja suorittavaa työtä. Uudistimme projektimallimme, toimme asiakaskokemuksen tekemisen lähtökohdaksi ja nimitimme uuden johtoryhmän.

Valta ja vapaus – vastuuta ja vaihtuvuutta

Määrittelimme sen osaajien ydinporukan, joka vie asiakkaiden etua ja yhtiötä parhaiten eteenpäin, selvitimme heille merkitykselliset asiat ja soveltuvimman yrityskulttuurin ja lähdimme viemään kulttuuriamme heille mieluisimpaan suuntaan.

Muutosten ansiosta kiire loppui, asiakasprojektit ja käyttöönotot alkoivat sujua sutjakkaasti ja meillä on enemmän draivia kuin aikoihin. Toisaalta kaikille muutokset eivät ole olleet mieluisia. Valta ja vapaus tuo mukanaan vastuuta, minkä lisäksi kulttuurin kehittyessä, on osa joutunut miettimään, mihin ja  minkälaiseen tekemisen tapaan he ovat sitoutuneet.

Pohdintaa on lisännyt koronakin. Vaihtuvuus on globaali ilmiö, Suomessa se jyllää etenkin IT-alalla. Meilläkin on ensimmäistä kertaa koskaan ollut työhaastatteluissa ihmisiä, jotka ovat vielä koeajalla jossain muuallakin. Paetaan jotain, mitä ei pääse pakoon? Tilanteen hyvä puoli on se, että meidän kulttuurimme ja uutta potkua saanut tekemisemme houkuttelee – olemme saaneet todella kovia tekijöitä riveihimme.

Rutiinit ja toistot apuna – Roope Rusi esikuvana

Nyt ravintola Sipulin merihenkisissä tiloissa tutustuimme paremmin toisiimme, mutta ennen kaikkea käsittelimme sitä, miten oikeat valinnat ja päätökset arjessa, rutiinit ja toistot auttavat aikaa myöten ratkomaan isojakin haasteita. Kuinka kehitys on kiinni päivittäisistä valinnoista ja työstä, ei isoista kehityshankkeista.

Tapasimme myös sponsoroimamme painijan Roope Rusin. Hän on vasta 15-vuotias, mutta on panostanut lajiinsa jo yli vuosikymmenen. Roope kertoi meille lajistaan, mutta vahvisti käsitystämme rutiinien ja toistojen merkityksestä. Ei aina voi odottaa inspiraatiota, treeni on tehtävä, vaikkei juuri sillä hetkellä nappaisi. Tuntuu aika huikealta saada olla osa määrätietoisen ja suuria tavoittelevan nuorukaisen tarinaa.

Kun muut alkoivat tehdä lähtöä jatkoille, kävin minä maksamassa laskumme. Kassalla ravintolapäällikkö ja minä juttelimme ja höpöttelimme, mitä sattuu. Siinä sivussa hän kysyi, oliko kokous päiväpaketti vai puolipäiväpaketti. Sanoin, että koko päivä täällä on oltu ja katsoin, että kassaan lyötiin oikea summa sisältäen lounaankin. Maksoin ja lähdin tyytyväisenä.

Ilmainen lounas, minulleko?

Kävellessäni pois, aloin miettiä, että ihan kuin maksupäätteen summa olisikin ollut liian pieni. En vaivannut sillä päätäni enempää, ennen kuin asia tuli uudestaan mieleeni illemmalla. Tarkistin kuitin. Olimme 20 lounaan sijasta maksaneet vain yhden!

Seuraavana päivänä viestittelin ravintolapäällikön kanssa selvittääkseni, miten saamme lounaat maksettua. Niinhän siinä kävi, ettei ilmaisia lounaita ole – ei tälläkään kertaa. Mikä on kyllä oikein hyvä, kun miettii kuinka paljon ravintola-ala on ottanut iskua koronan vuoksi. Vahva suositus kaikille organisaatioille järjestää jälleen läsnätapahtumia ja tukea tapahtuma- ja ravintola-aloja!