Tarina rekrytoinnista

Päivälleen vuosi sitten puhelimeni soi: ”Sä olet varmaan tällä hetkellä aamusalilla, mutta onko sulla minuutti aikaa jutella siitä, kun löysin kilpailijallenne asiantuntijan vastaavalla profiililla, mikä teillä on nyt haussa.”

Olimme juuri julkaisseet useamman työpaikkailmoituksen. Asia oli niin kiinnostava, että valehtelin puhelimeen juoksumaton jo pysähtyneen ja treenin olevan takana. Toisaalta eipä meillä tainnut minuuttiakaan mennä, kun olimme jo samaa mieltä, että kannattaisi tavata. Jatkoin treeniä.

Saan kylmäsoittoja valtavia määriä viikoittain. Todella valtavia. Tämä erottui kaikista muista.

Soittaja oli rekrytointeja tekevän aTalent Recruiting Oy:n myyjä, joka oli hoitanut prospektoinnin kunnolla. Tiesi minun tekevän tiistai- ja torstaiaamuisin LinkedIn-postauksen noin kello 7 aikoihin ja painelevan sen jälkeen salille. Lisäksi tiesi tarkalleen, minkälaista osaamista olimme vailla ja viesti jo aloitusrepliikissä aTalentin tuntevan meidän toimialamme ja sen haasteet.

Kävin suihkussa ja saunassa. Keitin puuroa aamupalaksi ja kävelin työpisteelleni syömään. Minulle oli tullut sähköpostia: ”Kiitos tehokkaasta puhelusta aamulenkkisi jälkeen! Voimme sopia lyhyen, 30min Teamsin, jossa selvitetään voinko tuoda lisäarvoa rekrytointeihinne. Minulle sopisi jo tänään 16.11. klo 14-15 välillä.”

Tapasimme jo samana päivänä. Tarjouksen sain illalla. Aikataulu sovittiin ja sopimus yhteistyöstä allekirjoitettiin päivälleen viikon kuluttua soitosta.

Yhteistyön alku kuvaa hyvin sitä asennetta, jolla aTalent on hoitanut meidän tarpeitamme silloin, kun tuntuu, ettei oikealla osaamisprofiililla löydy oikeanlaista osaajaa riveihimme. Palvelualttius, asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan tunteminen, ihmiseltä ihmiselle toimiminen. Ne yhdistävät niin otaverkkolaisia kuin tapaamiani aTalentin tekijöitä.

Tosin välillä otti päähän. aTalent kyseenalaisti rekrytointiprosessimme pituuden ja kyseli jatkuvasti etenemisestä ja tilanteesta. Hakijoilta me olemme tottuneet saamaan kiitosta juurikin prosessin sujuvuudesta ja siitä, että työnhakijat pidetään jatkuvasti ajan tasalla siitä, missä mennään.

Meillä nimittäin hakijat tapaavat myös tulevan tiiminsä ilman esihenkilöitä tai muita rekrytointiin osallistuvia. Sen lisäksi prosessiin kuuluu soveltuvuusarviointi, joka antaa arvokasta tietoa hakijan tulevia kehityskeskusteluita ja koulutussuunnitelmaa varten. Tästä johtuen kyse ei ole viikon tai parin rupeamasta, mutta juuri siksi olemme tottuneet ripeään ja täsmälliseen viestintään siitä, missä mennään.

En ollut osannut edellistä kertoa oikein aTalentin suuntaan, joten heidän muistutuksensa ja ahterilleni potkimisensa ottivat aluksi minua päähän. Ehkä jälkikäteen minulle hyvä opetus oli, että siinä missä hakijoita pidetään tiedotettuina, kannattaa myös rekrytointikumppanin suuntaan viestiä yhtä ahkerasti.

Lopullisesti saimme keskusteltua tuon ainoan hiertäneen asian läpi hankkeen purkupalaverissa. Kokemukset puolin ja toisin jäivät niin hyviksi, että tiedän tasan minne soitan, kun seuraavan kerran tarvitsemme jeesiä rekrytoinneissa.

En ole aivan varma, miksi haluan jakaa tämän tarinan. Ehkä osittain avatakseni sitä, millainen rekrytointiprosessimme on. Osittain kehuakseni aTalentin toimintaa.

Kai siksikin, että haluan muistuttaa sekä itseäni että kaikkia myyntityötä tekeviä siitä, kuinka tärkeää ostoprosessin sujuvuuden ja asiakkaan sitouttamisen kannalta on asiakkaan aito tukeminen ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen – sekä se mistä kaikki saa alkunsa: prospektointi.

Pääasiallinen syy tarinan kertomiselle lienee kuitenkin se, että olen viime viikkoina näitä tapahtumia muistellut, koska aTalentin kautta meidät löytäneiden helmien koeaika on tänä syksynä päättynyt – jestas että olen ylpeä uusista otaverkkolaisista ja heidän osaamisestaan ja asenteestaan!